torstai 7. tammikuuta 2016

2015

Vuosi 2015 alkoi Hervannassa. Käytiin pulkkamäessä, tehtiin epilepsialumilyhty, juotiin teetä ja katottiin raketteja. Joululomalla juoksin pari sprinttiä, kunnes oli aika palata Ruotsiin. Mua ei välttis ois ihan hirveesti huvittanu palata sinne, vaikka oli siellä ihan kivaa. Palasin kuitenkin, koska olin päättäny olla vuoden, ja sitä paitsi mulla oli tiedossa kaikkea kivaa reissua ja tekemistä.
Meidän tentit oli tammikuun alussa, niiden lisäks kävin HOK:n juoksureeneissä ja Evellä Växjössä. Sain (taas) juoksijanpolven.


Tää on taidetta
Helmikuun alussa vietin elämäni parhaan synttäriviikonlopun Suomessa. Loppukuusta Iida tuli kylään ja sen jälkeen lähdin kiertämään Ruotsia. Tukholmassa Emilian luona, Falunissa hiihdon MM-kisoja kattomassa ja Göteborgissa Inkan, Riikan ja muiden suomalaisten kanssa. Parasta reissussa oli Tukholma ja Göteborgin aurinkoinen saaristo.

 

Maaliskuussa pääsin viikoksi ryhmäliikuntatunneille, mutta en kauheesti tykänny siitä salista. Likaset lattiat ja kauhee ruuhka. Sanni, Laura ja Salla oli mun luona kylässä, Halmstadissa paisto kerrankin aurinko ja käytiin Tylösandilla. Tyttöjen jälkeen tuli Eve, lääkäri lupas että poskessa oleva patti ei ole syöpä ja suoriuduin tenteistä aika hyvin.
Koulussa oli toinen CAD-projekti, asia joka ottaa päähän ja tuntuu vaikeelta mutta josta tykkään silti. Yleensä en kauheesti tykkää asioista joita en osaa. Käytiin Heinin kanssa sateisessa Amsterdamissa, luin Anne Frankin ja käytiin sen talossa.


Siisteintä Amsterdamissa on nuo asuntolaivat
Huhtikuussa mulla oli vähän vaikeaa Ruotsissa. En voinu juosta, koulussa oli vähän tylsää, uutuudenviehätys oli kadonnu kokonaan. Kaipasin mun ystäviä Suomessa, sitä että tunnen kuuluvani jonnekin ja johonkin ja tuttuja asioita. Lähdin päivän varotusajalla Suomeen ja nautin olostani. Tiesin että tänne mä kuulun. Sain kortisonipiikin, kävin avantouimassa ja näin kavereita.
Palasin Ruotsiin, siellä oli kevät. Pyöräilin, pelasin sulkapalloa luokkakavereiden kanssa, kävin Värnamossa mun auppariperheen luona ja matkustin Suomeen vielä kerran ennen kotiinpaluuta. Wappu jäi taas vajaaksi mutta oli tosi kiva.

Koulun pihalla oli keväällä aika nättiä

Vikaa kertaa takas Ruotsin kotiin
Toukokuussa sain taas juosta, joten juoksin Elinin kanssa VårRusetin. Matkustin Tiomilaan vaikka olin kipee, kävin Lisebergissä vapaapudotuksessa Inkan kanssa ja pakkasin tavarat. Äiti ja isä kävi hakemassa ne autolla, mä jäin vielä kahdeksi viikoksi. Juoksin Prins Bertils Stigin melkein alusta loppuun, se oli ollu mun to do -listalla syksystä saakka. Polvi vähän oikutteli mutta kesti hyvin koko 18 kilsaa. Palasin Suomeen, kävin yo-juhlissa ja avasin kisakauden Rautia-rasteilla.




Kesäkuussa alotin työt. Siellä oli kivaa, opin uusia asioita ja työkaverit oli kivoja. Tytöt järjesti mulle seikkailupäivän, käytiin Live Aid -keikalla Helsingissä ja Varalan Flowparkissa. Juoksin Jukolan, sen jälkeen polvi oli tosi kipeä. Otin tavotteeksi sprintit, juoksin kesän jokaisena viikkona vähintään yhden sprintin. Juhannuksena näin lehmäagilityä, tanssin keikalla eturivissä ja juoksin kankaalla.






Heinäkuussa pääsin purjehtimaan, kävin partioleirillä uimassa sudenpentujen kanssa ja vedin pari triathlonia niin että yhdellä kerralla se oli jopa ihan tosi kivaa koko ajan. Juoksin 3h rogainingin Sannin kanssa ja jalkoihin ei sattunu.



3h juoksua ilman kipuja, toivottavasti tapaamme uudelleen
Elokuussa juoksin Suomen nopeimmassa maastossa Niinisalossa, kokeilin suppailua ja huomasin että Särkänniemen laitteista tulee vähän paha olo. Koulu alko, olin tutorina ja muutin Hervantaan. Tutustuin uusiin ihmisiin ja pääsin taas vähän teekkarielämän makuun. Työt loppu ja elokuun lopussa kävin Johtajatulilla.
Tylsää

Koko ajan mietin kuinka lähellä metsäpalo on
Syyskuussa pelasin pesäpalloa, osallistuin pubirundille ja järjestin 30 hengen vaelluksen. Herwannan ympärijuoksussa muistin kuinka kivaa juokseminen on ja Kampusfesteillä näin Roope Salmisen ja Koirat ja Aikakoneen. SM-sprintti juostiin mun vanhoilla lenkkihoodeilla, fuksisuunnistus oli syksyn paras tapahtuma ja syyskuussa näin mummun viimesen kerran.

Fuksisuunnistus
Lokakuussa juoksin Jämillä suunnistusmaratonin, jonka jälkeen molempia jalkoja särki monta päivää ja käveleminen tuotti tuskaa. Siitä lähtien niiden kanssa on ollu aika vaikeeta. Vera kävi mun luona, kannustettiin Sallaa voimanostokisoissa. Osallistuin Hämeenkadun Approon, en oikein ymmärrä sitä hypetystä. Stressasin tenttiviikosta, järjestin tuparit ja olin Rankka Exculla. Happrosta en tiedä mutta Rankalle lähden varmasti uudestaan. Käytiin Barcelonassa, jalkoja särki. Aloin käydä salilla ja se olikin ihan kivaa.

Salla on kovis

Sain kivoja tuparilahjoja
Marraskuussa kävin kalevalaisella jäsenkorjaajalla joka sano että kaikki mun jalkavaivat johtuu siitä että lantio on ollu väärässä asennossa monta vuotta. Se laitto sen paikalleen, mutta koska jalat on taas kipeet niin enpä tiedä. Olin hirvijahdissa, tällä kertaa saatiin saalistakin. Pelasin killan joukkueessa sählyä ja värjäsin hiusten latvat pinkiksi. Itkin mummun hautajaisissa ja juhlin seuraavana päivänä risteilyllä.

 
Joulukuussa olin viikon Ylläksellä hiihtämässä, tein tentit ja järjestin tutoreiden pikkujoulut, koska mun tutorkaverit on niin kivoja. Pari päivää myöhemmin järkättiin toisten kavereiden kanssa pikkujouluappro, se onnistu oikein hyvin mutta keksittiin myös pari parannusehdotusta seuraavalle vuodelle. Joululoma alko ja olin pitkästä aikaa tekemättä mitään.



Tää vuosi oli aika kiva, kiitos teille jotka koitte sen mun kanssa.