Koska mun blogin perusteella vois ajatella, että mulla on ollu täällä koko ajan ihan kauheeta, voisin vähän korjata tätä näkemystä. Lähinnä oon kirjotellu silloin, kun on ollu kaikista pahin vaihe, mutta se ei onneks oo ihan koko totuus. Tässä tekstissä käsittelen positiivisia asioita joita tää kevät on mulle tarjonnut.
 |
| Täällä kukkii kaikki puut ja pensaat |
Tän kevään aikana oon ehtiny matkustella ja reenata paljon enemmän kun aiempina vuosina. Prahassa oon käyny muutaman kerran (en kyllä ymmärrä sen hienoutta), Skotlantiin ja Kööpenhaminaan oon tehny viikonloppureissut ja yhden viikonlopun olin Alpeilla vaeltamassa. Päiväreissulla kävin Saksan puolella Dresdenissä, ja vielä on suunnitteilla Tsekin road trip. Oon kuitenkin Keski-Euroopassa, ja vaikka aika paljon oon täällä päin elämäni aikana aika paljon matkustellut niin onhan tää hienoa seutua. Helppo lähteä, ja kun aikaa on niin mikäs lähtiessä. Matkustelussa on toki yks ongelma. Hyviä reissukavereita ei kasva puussa, ja jos on tuntenu jonkun päällisin puolin pari kuukautta, niin ei se välttis silti hyvä reissukaveri ole. Siks oonkin matkustellu lähinnä sellasten ihmisten kanssa, jotka oon tuntenu jo vuosia ja hyviksi kavereiksi todennu.
 |
| Dresden, ei meikästä ihan huippukuvaajaa oo vieläkään tullu |
 |
| Alpeilla kelpas (kaks kuvaa peräkkäin ilman tekstikappaletta välissä, ei sais laittaa) |
Oikeastaan koko ajan täällä on ollu hyvä sää. Ihan yksittäisinä päivinä on ollu sadetta ja muuta ikävää, mutta lähinnä lämmintä ja poutaista, tietty niitä helmikuun Siperian pakkasia lukuunottamatta. Nyt on aika kesäkelit, ja ilman takkia on pärjänny jo pitkään. Farkut on useimmiten liikaa ja oon jopa ruskettunukin jo (hävyttömät rajat: on).
Koska mulla on ollu melko vähän koulua kohtalaisesta noppamäärästä huolimatta, mulla on ollu myös aikaa reenata. Oon pysyny myös ehjänä sitä koristurnauksen jalan vääntymistä lukuunottamatta, ja siitäkin selvisin onneks kolmessa päivässä. Oon siis voinu reenata kahdesti päivässä useimpina päivinä, ja lajivalikoimassa on juoksua, uintia, salia, korista, lentistä ja vaeltamista. Lisäks oon käyny muutamissa suunnistuskisoissa, helmi-maaliskuun vielä ahkerasti hiihtämässä ja kerran maastopyöräilemässä. Toivottavasti näkyy myös tuloksissa, tai näkyhän se jo, kun juoksin Aberdeenin parkrunissa oman ennätykseni, ja melko reilustikin vielä. Toivottavasti kehitys jatkuu, vaikka kaikista eniten toivonkin, että paikat pysyy ehjänä.
 |
| Vaikka lähdinkin Suomesta kesken kiivaimman hiihtokauden, niin sain onneks nauttia hiihdosta täälläkin. |
Täällä on joka viikko country presentation, ja vaikka oma vuoro tuottikin stressiä, niin on ollu tosi kiva kuulla muista maista natiivien kertomana, se on kuitenki aika eri asia ku ne perus turistioppaat. Ja lisäks on saanu maistaa paljon erilaisia ruokia, joista suurin osa on ollu ihan superhyviä.
Koulun takiahan tänne tulin, eikä mun oo tarvinnu pettyä (paitsi siihen yhteen kurssiin, mutta ei siitä nyt). Yhdellä kurssilla pääsin tekstiililabraan, ja ne testit oli tosi mielenkiintosia suurin osa. Toisella kurssilla on kaavotettu vaatteita, mistä taas on hyötyä mun omaan elämään, ei luultavasti niinkään ammatillisesti mutta vapaa-aikaan. Kolmas kurssi keskitty tunnistamaan kankaita, eli niiden kuvioita ja valmistustapoja, ja se oli tosi kiinnostavaa koska nyt voin vihdoinkin tietää kankaista jotain pikkusen hypistelemällä. Neljännen kurssin projekti oli kiinnostava, vaikka luennot olikin erikoisia. Nyt tiedän hämähäkinseitin sopivuudesta tekstiilikäyttöön aika paljon (sopii hyvin).
 |
| Vetokoelaite, joka piirsi käyrää niin söpösti kynällä paperille etten melkein kestä. |
Vaeltamassa oon käyny myös lähiseuduilla aika paljon, nousumetrejä riittää ja maisemat on aika jeppis. Hyvän luontokokemuksen pilaa muut kulkijat, mutta niitä vältelläkseen pitää vaan lähteä aikasin aamulla matkaan, niin saa olla rauhassa.
Vaikka täällä on jonkin verran ruokahankaluuksia ollukin, kun fasiliteetit ei anna myöten tehdä ite kunnollista ruokaa ja koulun ruoka ei aina miellytä, niin oon mä täällä hyviäkin ruokia syönyt.
 |
| Tässä esimerkki hyvästä ruoasta, aion kokeilla kotona samaa |
Ei tää kevät siis ihan hukkaan ole menny, vaikkei tää ehkä ollutkaan ihan se mitä odotin. Tosin en oikein tiedä mitä edes odotin.
