tiistai 28. tammikuuta 2014

Lumihiutaleita

Hmm, nyt on kulunu hieman aikaa viime tekstistä, joten on myös paljon tapahtunu. Juoksin testijuoksussa ekaa kertaa niin että tuntu hyvältä. Mulla alko koulussa saksa ja ohjelmointi. Olin edellisviikonlopun Evellä Turussa. Viime viikolla olin noin kolmensadan muun fuksin ja teekkarin kanssa Tampin vitsisaunalla. Viikonloppuna vietettiin Lauran kanssa yhteissynttäreitä. Ja sitten viimeisimpänä: me saatiin haalarit.

Koska kukaan muu opiskelija ei ikinä ennen tässä maailmassa oo saanu haalareita ja etenkin ei-opiskelijoiden mielestä se on jotain maailman mielenkiintosin aihe, kerron siitä vähän enemmän, kuvien kera.

Teinipeilikuva koulussa Heinin ja Nooran kanssa:


Tästä kaikki alkoi:



Lopputulos ei ole vielä selvillä.

Jos jaksoit selata tänne asti, voit lukea tarkemman kertomuksen mun viimeaikaisesta elämästä. Viikonloppu Evellä oli kiva piristys arkeen. Hyvää seuraa, hyvää ruokaa (pöytääntarjoilu!), aurinkoinen Turku ja kirpeä pakkassää, vierailu Jeren luona ja sitten vielä sunnuntain pitkä hiihtolenkki Raision kakkosen ladulla. Harmi vaan että testijuoksu siellä jäi välistä kun oli niin kylmä.

Teekkarisaunalla oli enemmän porukkaa ku ikinä viime torstaina. Oli kyllä pitkästä aikaa tosi hauskaa viettää iltaa koulukavereiden kanssa. Syksyllä oltiin joka viikko monena iltana jossain, mutta nyt ollaan niin vanhoja ja väsyneitä varmaan ettei sellaseen enää pystytä. Oli tosi hauskaa (vaikka mein vitsit olikin huonoja) kunnes piti lähteä pois. Niillä kolmellasadalla ihmisellä oli yhteensä kuussataa kenkää ja mun niiden joukossa. Ja tietysti ne helpoiten erottuvat, mustat nilkkurit. Onneks sain kuitenkin apua Janilta: se kaivo kenkiä ja mä laitoin ne seuraavaan kasaan, kunnes 50 kengän jälkeen löyty mun eka kenkä, ja pian onneks toinenkin. Sillä välin Anniina oli löytäny myös mun takin, joten pääsin ulos. Tosin sinne joutu meneen puolen metrin korkusen takkipatjan päältä. Yksin jos ois pitäny selvitä oisin varmaan lähteny sieltä vasta kun kaikki muut ois hakenu kamansa pois.

Ekan kerran vietin synttäreitäni kaks viikkoa etuajassa Lauran kanssa. Ekaks ohjelmassa oli kätköilyä, sitten temppurata, välissä sauna ja lopuks ruokaa ja kakkua. Tähtisädetikut unohtu ostaa kakun päälle mutta ehkä sitten ens kerralla vihdoin. Seuraavat synttärit onkin sitten koulukavereille pulkkamäessä. Vähän tasotusta siihen tosiasiaan että täytän 21, joka on kaikilla mittareilla täysikänen.

PS. Kai huomasitte kaikki nämä ihanat lumihiutaleet mitkä tässä sivulla näkee kun hiirellä heiluttelee? Kiitos näistä kuuluu Helmille :)

tiistai 7. tammikuuta 2014

Tulevaisuus

Kun viime vuonna en päässy sellaseen opiskelupaikkaan johon varsinaisesti halusin, ajattelin pitäväni tavallaan välivuoden. Otin opiskelupaikan vastaan TTY:ltä, aiheena materiaalitekniikka. Päätin että annan koululle mahdollisuuden, vaikka tää ei todellakaan ollu mun ykkösvaihtoehto ja oon aina sanonu että ainakaan TTY:lle en sitten mene. Ja että ens vuonna haen ja pääsen sitten siihen kouluun mihin haluan.

Ongelmana vaan on se, etten tiedä mitä haluan. Lukioaikana ajattelin että musta tulee lääkäri. Mua kiinnosti ja kiinnostaa edelleen se mitä ihmisen elimistössä tapahtuu, mutta lopulta lääkärintyön ja lääkiksen huonot puolet voitti enkä edes hakenu sinne. Opiskelin lukiossa fysiikkaa, kemiaa, vähän bilsaa ja kieliä. Kirjotuksiin lukiessa tosin kysyin iteltäni aika monta kertaa et miks ihmeessä luen fysiikkaa.. Mutta sitten tajusin, että mieluummin se kun vaikka historia. Ja nyt myöhemminkin oon miettiny että kyllä sen mun tulevan opiskelun ja ammatin ois hyvä noihin aineisiin liittyä, ajattelen kuitenkin useimmiten järjellä ja siihen sopii hyvin nuo luonnontieteet. Kieliä en halua ruveta lukemaan, vaikka ne kiinnostaakin. Mutta ehkä vähän sama juttu kun kirjoja lukiessa; on kiva lukea kunnes pitää ruveta analysoimaan lukemaansa.

Hain viime keväänä lukemaan kaikenlaista. Liikuntabiologiaa, terveyden biotieteitä, hyvinvointitekniikkaa, ravitsemustiedettä, bioinformaatioteknologiaa, biotekniikkaa, materiaalitekniikkaa, matematiikkaa ja tilastotiedettä, fysioterapiaa ja sitten vielä 20 hakukohdetta Ruotsista. Siitä ehkä huomaa etten tienny mitä halusin. Enkä muuten tiedä vieläkään.
Oon aina ajatellu et musta tulee jotain hienoa. En halunnu presidentiks tai julkkikseks, vaan johonkin ei-ihan-tavalliseen ammattiin. Ei sellasta mitä kaikista tulee, mä en tyytyis siihen mihin kaikki muut. Nyt oon kyllä myöhemmin tajunnu et tollasia paikkoja ei vissiin hirveesti oo. Melkeinpä jokainen työ on just sitä tavallista työtä, sitähän tässä maailmassa eniten on.

Mua pikkusen ahdistaa tää tuleva kevät. Ei siks, että pitäis lukea pääsykokeisiin, vaan siks etten tiedä mihin hakisin. Kävin vähän lukiolla selvittelemässä asioita ennen joulua, ja juttelin samalla mun saksanopen kanssa. Se oli sitä mieltä, että mulla on ihan mahtava tilanne, kun voin tehdä ihan mitä vaan. Se on kyllä totta, mulla on koko maailma auki ja voisin muuttaa ihan minne vaan haluaisin. Mutta kun en tiedä mitä haluan.

Oon viihtyny tosi hyvin tuolla koulussa. Mulla on paljon kavereita, meille järjestetään extrapaljon kaikkea ohjelmaa sekä koulussa että sen ulkopuolella, ja liikuntatarjontakin on tosi hyvä. Oon tähän mennessä opiskellu lähinnä matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ja lisäks pari johdantokurssia. En siis oikein vielä tiedä mitä tää opiskelu on.

Ilmottauduin etälukioon, koska mun 110 lukiokurssia ei riitä mihinkään. Eli siis Ruotsiin ei riitä, kun en oo käyny YH2. Mutta koska haluan pitää kaikki ovet avoinna, käyn sen kurssin nyt.
Oon kyllä huomannu, että ehkä mä sovin teknilliselle alalle. Meillä alko syksyllä kurssi, jossa piirretään koneella sellasella ohjelmalla kolmiulotteisia kappaleita. En aluks osannu käyttää sitä ohjelmaa ja hermot meinas mennä, mutta sit sitkeesti harjottelin ja kokeilin ja sain ne työt tehtyä. Ja se oli hauskaa, kävin siel luokassa monena päivänä naputtelemassa. Sitten nyt piti tehdä fysiikan työn selkkari, ja siinä piti laskea kaikenlaista excelillä. Olin siitäki ihan fiiliksissä enkä ois malttanu lopettaa, kun opin uusia asioita ja laskin ihan innoissani. Jos vielä keksis sellasen alan, missä vois yhdistää tollasia juttuja ja ihmisen fysiologiaa, niin siinä ois kyllä mun unelma :)


kuvat Pinterest