Kevätkuulumisia

Hups. Piti ihan oikeesti alkaa taas blogata, ihan siksikin että jäis itelle paremmin muistiin asiat mitä tänä keväänä puuhailen. Sitten maaliskuun puolen välin oon ehtiny suunnistaa, vaeltaa, käydä eläintarhassa, matkailla perheen kanssa, käydä Skotlannissa ja pelata Street basket -turnauksessa. Kävin myös värjäämässä kulmat ja ripset, kun se on täällä tosi halpaa. Ja tykkään siitä, että näytän edes vähän huolitellulta vaikka en todellakaan jaksa meikata.

Praha, aika mones kerta siellä

 Sain kouluhommia ja olin aika iloinen, koska niitä varten tänne tulin. Parityö hämähäkin kutomasta silkistä oli tosi mielenkiintonen, mutta en oikeastaan edes kauheesti yllättyny että ulkkaripari meinas kopioida koko osuutensa ja yllätty kun en suostunu tähän. Mutta suostu kuitenki muokkaamaan, mut mun pitää kuulemma ymmärtää ku hän on kuitenki vasta kandivaiheessa. Ei ala-asteellakaan saanu suoraan kopioida Wikipediasta, muistan sen taistelun ku piti muokata niitä lauseita.

Kävin vaeltamassa Vesecissä, jossa järjestettiin hiihdon MM-kisat vuonna 2009. Eipä ollu kummosen näkönen näin lumettomaan aikaan (joka muuten kestää 360 päivää vuodessa siinä paikassa), mutta maisemat oli hyvät. Varmaan oisi ollu viel paremmat matkan varrelle osuneessa näkötornissa, mutta siinä oli laudat oven edessä ja lapsiperhe vieressä hengailemassa ni en kehdannu kiivetäkään lautojen yli ylös.

Liberecin eläintarhan vetonaula on lumitiikerit. Niitä oli monta, kaikki oli omissa pienissä akvaarioissaan ja kulki edestakas todella stressaantuneina. En pidä. Sen sijaan tykkäsin leikkivistä hylkeistä ja apinoista, ja kirahvit ja pikkukilit oli kans kivoja.

Pääsiäisen lähestyessä juttelin portugalilaisen tytön kanssa siitä, kuinka hän lähtee pääsiäiseksi kotiinsa. Kun kysyin siltä että onks pääsiäinen Portugalissa iso juhla, se katto mua oudosti ja kysy et mä en taida olla katolilainen. No, en ole ja ei just muistunu mieleen kaikki uskontohommat. Sit se kysy miten mä vietän pääsiäistä ni en oikein kehdannu kertoa suunnistuskisoista ja -leireistä millä oon vuosien varrella pääsiäiset viettäny. Tänä vuonna pääsiäinen oli siis oikein perinteinen, kun äiti, isä ja pikkuveli tuli tänne ja oltiin kolme päivää kisoissa. Kisojen jälkeen oltiin kaikki sitä mieltä että ratamestarilla ei ollut juuri mielikuvitusta ja että olis pitäny harjotella vuorikiipeilyä ennen näitä kisoja.

Viime viikonlopun olin Skotlannissa. Kaverini Janne muutti Skotlantiin vuonna 2013, ja jo silloin olin luvannu mennä käymään. Janne palaa kesällä Suomeen, ja muistutti mua että olis vikat hetket lähteä. Vaikka Salla ei pääsykään lähtemään reissukaveriksi, ni päätin silti mennä. Lennot varattuna mietin jossain vaiheessa, että olikohan tää hyvä idea, mennä vaan kahden kokonaisen päivän takia Skotlantiin asti, ja Jannen kanssa ollaan kunnolla nähty viimeks vuonna 2014, mitenkähän juttu luistaa vielä. Ihan turhia huolia, mulla oli ihan tosi kiva viikonloppu! Näin hienoja maisemia, vaellettiin nummilla, söin haggista ja juoksin uuden ennäyksen parkrunissa (5km juoksu joka lauantai ympäri maailmaa). Aberdeen oli jeppis ja oli kiva olla siellä Jannen ja Magdan luona. Tervetuloa takaisin Suomeen!

Janne tutkii kasveja nummilla

Täällä alko kesä. On outoa, kun puissa ei ole vielä lehtiä mutta lämpöä on niin paljon että päivällä t-paidalla on kuuma ja illallakaan ei tarvi takkia.
Siitä koristurnauksesta, mut rekryttiin viime hetkellä pelaamaan. Espanjalaiset on "vähän" kilpailuhenkisiä, mutta pelin jälkeen onneks oltiin taas kavereita. Menestystä ei tullu, ja jalka väänty siinä määrin että seuraavien juoksuaskelten päivämäärästä ei ole varmuutta.

Ens viikolla tiedossa on lentisturnaus, Tampin paljastus -live stream ja toivottavasti uus ennätys parkrunissa. Pääsen myös mun vanhaan kotikaupunkiin käymään!