Juhuu, vihdoin mun (ei niin pitkäaikanen) haave matkasta New Yorkiin
toteutu. Äiti lähti työmatkalle ja otti meidät ennen sitä pitkäks viikonlopuks
mukaan. Lähdettiin siis torstaina aamupäivällä Pirkkalasta, lento oli Helsingin
kautta New Yorkiin. Jo muutamaa viikkoa ennen matkaa meillä kotona pyöri
varmaan kymmenen eri matkaopasta, mutta mulla oli tosi kiire koulujuttujen
kanssa niin en ehtiny niihin oikein tutustua. Ensin meillä oli koulussa jäätävä
paniikki edellisellä viikolla, kun ohjelmoinnin harkkatyö piti palauttaa ja
Jani oli lähteny lomalle ilmottamatta mitään eikä me MIKin tytöt todellakaan
osattu tehä niitä ite loppuun. Kun siitä sit vihdoin selvisin, piti tehdä
kaikki laskarit (3kpl) keskiviikkoon mennessä, kirjottaa ja palauttaa YH:n
essee, tehdä fysiikan työselkkaria, lukea tiistain kemian tenttiin, käydä
harkoissa ja luennoilla ja keskiviikkona vielä Teekkarispeksissä kattomassa
mitä se Pekka niillä valoilla hommaili.
|
Näkymä Empire State Buildingista |
Mutta päästiin kuitenkin matkaan. Helsingissä oli vaihtoaikaa pari tuntia, ja
senhän tietää että kun meidän perhe lähtee matkalle niin karkit ei lopu kesken
(niitä on vieläkin jäljellä siltä menomatkalta). Lento kesti joku 8h ja sen
aikana ehdin alottaa varmaan viittä eri leffaa ja tv-ohjelmaa, myös katsoa
yhden elokuvan, yrittää tehdä vähän laskareita, lukea kirjaa, tylsistyä, syödä
kaks ruokaa ja tietty vähän vääntelehtiä levottomasti. Kun vihdoin päästiin
perille kaikkien maahantulotarkastusten jälkeen, siellä oli alkuilta ja mun
sisäinen kello jo kakstoista. Vähän (ihan sikana) väsytti, mutta sain
sinniteltyä. Taksin ikkunoista nähtiin kaikkea siistiä, ja meidän hotelli ja
sen viereiset talot oli jo sairaan korkeita. Iltapalan jälkeen onneks sain
luvan mennä nukkumaan.
Perjantaina ohjelmassa oli ensin Empire State Building, jonne meillä oli liput
valmiina. Meidän aivan väärästä rytmistä johtuen herättiin siinä vähän ennen
kuutta ja ehdittiin käydä aamupalalla ennenkun oltiin Empiren jonossa 7.30.
Aamupalaksi söin muuten kaurapuuroa rusinoilla ja kanelilla sekä
hedelmäsalaattia, nam.
Huipulla tuuli ja oli aivan sairaan kylmä, mutta kyllä kannatti. Näkymät oli
joka suuntaan sikahienot. Otin paljon valokuvia, myös asiaankuuluvat teinikuvat
sosiaaliseen mediaan teinipikkuveljestäni.
|
Flatiron Building ja jäätävän hieno taidekuva (oikeestihan toi on ihan suora) |
Sieltä matka jatku metrolla kohti Manhattanin eteläkärkeä. Nähtiin
pikkuruinen Vapaudenpatsas siellä kaukana merellä, eikä viittitty lähteä
lauttailemaan koska oli kylmä. Käveltiin etelästä Ground Zeron (WTC:n paikka,
johon nyt ilmeisesti ollaan alkamassa rakentaa jotain), muutaman vaatekaupan,
Chinatownin, Little Italyn, Flatiron Buildingin ja muutaman muun kohteen kautta
Times Squarelle. Syötiin Little Italyssa, kahviteltiin Starbucksissa jossa
vedettiin bagelit New York style ja tietty kulutettiin jalkoja ja kengänpohjia.
Sitten oltiinkin jo niin väsyneitä, että mentiin hotellille lepäileen. Illalla
suunnattiin vielä Times Squarelle shoppaileen ja katteleen meininkiä. Oli ehkä
jotain siistein paikka missä oon ikinä käyny (ainakin nyt tuntuu siltä, sehän
on tietty tuoreimmassa muistissa ja jossain Alpeilla esim. oon käyny niin monta
kertaa et toi oli erilailla hienoa) ja kattelin vaan sitä maailman menoa siellä
joku 15min kun nuo muut ei taaskaan osannu shoppailla nopeesti. Lopuksi käytiin
hakemassa vielä ruokaa ennenkö mentiin nukkumaan.
|
Times Square |
Lauantaina vuorossa oli taas turistimeininkiä, kun käytiin kattomassa Grand
Central Terminal (hienoin ja siistein=puhtain rautatieasema ikinä), Chrysler
Building ja Rockefeller Center. Aamupalat vedettiin jälleen jossain kahvilassa,
taas saatiin puuroa ja tällä kertaa sen kanssa smoothie. Hotelli tarjos
muffinsit, jotka käytiin vetämässä alle. Grand Central Terminalilla odottelin
et koska alkaa flash mob niinkun yhdessä elokuvassa just siellä mestassa. Ei
alkanu. Chrysler Building oli korkea rakennus muiden korkeiden rakennusten
joukossa, mutta Rockefellerillä pääs luisteleen. Ei toki menty, mutta siistiä
silti. Nähtävyyksien tsekkailun ohessa shoppailtiin taas vähän ja kun kiukku
alko hiipiä, käytiin hampparilla. Sit mentiinkin Broadway-musikaaliin kattoon
Mamma Mia. Odotin jotain suurta ja hienoa ja erityistä, mutta mun odotukset oli
liian korkeella. Olihan se tosi hieno, mutta ei musta merkittävästi hienompi
kun Suomessa. Tosin musikaalit missä oon täällä käyny on ollu lähinnä niitä
missä Panu on mukana, ja sehän on sit erilailla hienoa kun tuntee esiintyjän
(ja koska oon aivan jäätävän ylpee Panusta joka kerta). Mutta laulut oli joka
tapauksessa tuttuja ja toteutus oli hieno, jäin tosin kaipaamaan enemmän
joukkokohtauksia jotka on mun lemppareita.
|
Grand Central Terminal |
Sit jatkettiin taas matkaa, mentiin hotskulle lepäileen. Illalla lähettiin
taas kulkuun eli shoppailemaan. Käveltiin sikapitkä matka Niketowniin, mutta se
olikin jo kiinni. Sit muutaman muun paikan jälkeen mentiin syömään sellaseen
mestaan, missä ite sai lappaa ruoan lautaselle kaikista kivoista pasta- ja
salaattivaihtoehdoista. Jussi otti pizzaa, koska sen mielestä on hölmöä syödä
matkalla terveellisesti. Mun ruoka oli kyllä tosi hyvää enkä sanois että
mitenkään superterveellistä. Taas käppäiltiin Times Squaren läpi ja kävin
ostamassa vuorokauden harkinta-ajan jälkeen farkut. Tästä aika pian kipitettiin
jälleen nukkumaan. Mulla oli myös pari kirjaa mukana ja tietty kouluhommat,
mutta olin joka ilta niin väsyny etten oikein jaksanu niihin keskittyä.
|
Empire State Building |
Sunnuntaina oli pelipäivä. Kun mentiin kattomaan urheilua, piti myös ite
vähän urheilla ensin. Vammaosasto jäi hotellille, kun me lähdettiin juokseen
kohti Central Parkia. Koska ulkona oli kylmä, meidän jalkapalloilijan piti
palata hotellille, eli matka jatku äidin kanssa kaksin. Koko ajan vähän
pelkäsin että polveen alkaa sattua (pieniä tuntemuksia oli koko päivän
kävelyistä jo tullu), mutta päästiin onneks puistoon asti. Siellä tehtiin myös
pieni lenkki ja jatkettiin paluumatkalle. Meillä oli päällä ei-minkään-seuran
juoksuvaatteet (olin ohjeistanu äidinkin ottaan kaikista uusimmat vaatteensa,
mitkä ei nyt tietty ihan tämänvuotisia ole), mutta totta kai meitä vastaan tuli
pari suunnistajaa, jotka tunnisti suunnistajiks sadan metrin päästä. Ne oli
Ruotsista, Ravinenin ja jonkun toisen seuran takeissa.
Suihkun jälkeen lähdettiin metsästään aamupalapaikkaa. Koska kaurapuuro on
trendikästä, syötiin sitä taas. Sit otettiin metro Downtowniin, lähdettiin
pyhiinvaellukselle. Frendit -tv-sarjan alussa kuvataan niiden taloa ulkoapäin,
ja vaikka kaikki muu onkin kuvattu tietty Hollywoodissa, niin tämä kyseinen
julkisivu on New Yorkissa. Sitä mentiin siis kattomaan, mutta voi pettymys kun
sen alakerrassa oleva kahvila ei ollukaan nimeltään Central Perk. Se talo oli
nopeesti katottu ja mentiin Hudson-joen rantaan. Siellä näky taas se kuuluisa
patsas joka näytti jopa pienemmältä kun Brysselin Manneken Pis, joka jamboreen
yhteydessä nähtiin 7 vuotta (en voi uskoa että siitäkin on jo noin sairaan
kauan!) sitten. Siellä oli kylmä, mutta selvittiin, ja käveltiin Broadwaytä
pitkin kohti Timesia. Matkalla käytiin syömässä, ja sitten jatkettiin metrolla
Uptowniin. Nyt se Niketown oli auki, ja se olikin kyl aika siisti paikka. Se
kyllä tuntu oudolta, kun siellä oli kolme kerrosta pelkkiä miesten vaatteita ja
vaan yks naisille. Olisin halunnu sellasia normivaatteita, mut ei siel ollu kun
jumppaan ja juoksuun. Ostin itelleni uudet pegasukset eli lenkkarit, mutta ne
valko-neonvihreät babet ei kyl pääse ulos vielä vähään aikaan. Sieltä
jatkettiin Broadwaytä Timesille, ja nyt piti jaksaa iltaan asti, kun 19.30 alko
Knicksin peli.
|
Knickerbocker |
Jalka muuten tuli kipeäksi, ei juostessa vaan siitä kävelystä ja koko päivän
onnuin vähän ja varsinkin portaat oli pahoja.
Se peli oli aika huikea. Tai siis se kokonaistunnelma siellä. Olin viikko
takaperin käyny kattomassa Pyrinnön pelin fiilikseen päästäkseni. Hah. Musiikki
soi myös silloin kun peli kävi, ihmisiä oli pikkusen enemmän kun Pyynikillä ja
tunnelma vähän toinen. Peli ei musta ollu mitenkään merkittävästi parempaa,
sanoisin että Pyrinnön ja Knicksin välinen ero on pienempi kun Pyrinnön ja
minun :) Huikeimmat ehdottomasti oli väliajan cheerleaderit, jotain
6-8-vuotiaat lapset jotka veti takaperinvoltteja ja muuta huikeeta. Voin
paljastaa että meidän liikkarilaiset ei yllä ihan samaan. Meidän edessä istu
myös sellanen tuhdimpi tyttö, joka ei todellakaan kerinny mitään peliä seurata.
Fanikamat sillä oli kyllä ihan viimesen päälle ja instagram-kuvia ja videoita
pelin aikana eetteriin lähti jotain parikymmentä.
Maanantaina meillä oli aikaa vielä muutama tunti ennen lennon lähtöä.
Aamupalaksi en voinu syödä sitä hotellin tarjoamaa muffinsia, koska oltiin
menossa pannukakuille ja olisin saanu sokeriöverin. Ne pannarit oli ihan hyviä,
mutta pidän puuroa tehokkaampana aamupalana.
|
Central Park |
Käveltiin Uptowniin, sinne Upper West Siden puolelle. Äidille ja isälle
tärkeä pyhiinvaelluskohde oli talo, jonka edessä John Lennon ammuttiin. Siinä
ei kylläkään lukenu mitään mutta kai se se talo silti oli. Sieltä siirryttiin
Central Parkiin, jota vähän kierreltiin. Oli kyllä aivan sairaan kylmä päivä,
jotain -6 ja me kesäkamoilla. Central Parkissa nähtiin taas yks elokuvan
kohtauspaikka, ja sit jatkettiin kohti Midtownia. Joidenkin kauppojen kautta
taas päädyttiin vikaa kertaa Times Squarelle. Ei se ihan yhtä hieno valosalla
ole, mutta aika hieno silti. Macy’s käytiin vielä katsastamassa ja sit
laahustettiin väsyneinä pizzapalojen kautta hotellille.
Lastattiin kamat hotellin autoon, joka vei meidät kentälle. Nukahdin jo
siihen. Äiti jäi lentokentälle ja me mentiin turvatarkastuksesta läpi. Olin
aika väsyny ja ihan tyytyväinen, että me lähettiin kotiin, mutta sääliks kävi
äitiä jonka reissun oikea tarkotus eli työ vasta alko.
Matkalla lähinnä nukuin ja söin. Mun telkkari ei toiminu, mutta enpä olis
sitä jaksanu kattoakaan. Nyt tulee sikakiinnostava tieto: En oo vieläkään käyny
koskaan lentokoneen vessassa.
Kotiin päästiin, oli kiva reissu ja onneks lähdettiin. Aikaerosta
toipumiseen meni kotona pari päivää, ja ne oli kyllä vähän kiireisiä päiviä
muutenkin, kun oli taas pikkusen kouluhommia rästissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti