Borta bra men hemma bäst

Kotiuduin maanantaina Amsterdamista, oltiin siellä pitkä viikonloppu Heinin kanssa. Tiistaina ja keskiviikkona olin koulussa, ja torstaina mun piti lähteä Ranskaan. Tuli kuitenkin pari muuttujaa, ja mä lensinkin Suomeen.
Kotona Tampereella olin iltapäivällä. Sillä matkalla kun kävelin linja-autoasemalta rautatieasemalle näin kaks kaveria. Olin tullu kotiin. Nappasin Sannin matkaan ja mentiin viemään tavaraa kirpputorille. En oikein tajua ihmisiä, jotka keräilee jotain vanhoja likasia lautasia, olkoonkin sitten Arabiaa. Mutta niin vaan meiltä vietiin puolet tavaroista ennenkö ne ehti edes pöydälle asti. Lauantaina kävin viemässä lisää tavaraa, jolloin taas vietiin teekannut ja pari muuta artikkelia heti kättelyssä. Jos tamperelaiset nyt kiinnostu näistä Arabia-aarteista, niin Kaakinmaalla kirpputori Kodin kakkonen, pöytä numero 37 vielä perjantaihin saakka.

 

Koska kello oli jo neljä enkä ollu syöny mitään kunnollista koko päivänä, oli jo vähän nälkä. Isä oli käyny kaupassa edellisenä päivänä, mutta ei sielt kaapeista oikein mitään ruokaa löytyny. Haalittiin kuitenkin pizza-ainekset ja tehtiin pizza. Sen jälkeen piti mennä hakemaan kaupasta seuraavien päivien ruokatarvikkeet, josta päädyttiin Sannille porkkanakakulle. Jussi soitteli jo huolestuneena et missä oon (=missä sen cokikset on), niin piti heittää tavarat kotiin. Illaksi menin Hervantaan. Olisin viihtyny siellä vielä kauemminkin, mutta neljältä herääminen alko ottaa voimille.

Käytiin Sannin kanssa kaupassa

Koska mun reissu oli äkkilähtö, en ollu kerinny suunnitella ohjelmaa kovin tiiviiksi. Mulla on siis koulusta pääsiäislomaa koko viikko, joten mulla on hyvin aikaa myös vähän ottaa tsillisti Suomen päässä. Perjantaina tein sitä miksi mut oli Suomeen lähetetty, huolehdin toipilaana olevasta pikkuveljestäni. Käytiin pienellä kävelyllä ja löydettiin ojasta vanha pyöränraato. Jussi totes siihen että tänään on amispäivä, joten kiskottiin pyörä ylös ja lähettiin kotipihaan. Vaihdettiin amisvaatteet päälle, otettiin painepesuri ja työkalupakki ja alettiin hommiin. Kyllä se vähän puhdistukin, ja ainakin saatiin irrotettua lähes jokainen osa. Veikkaan että siihen se jääkin.

#amispäivä

Lauantaina kävin siel kirpparilla ja Pyynikillä vesijuoksemassa. Olin yksin ja kerrankin en tylsistyny koko kolmen vartin aikana. Meinasin että uinti ois ollu myös jees, mutta siellä oli yks ainoo rata kuntouimareille joten annoin olla sillä kertaa.
Sitten tein vielä suurimman virheen minkä ihminen voi tossa tilanteessa tehdä, menin saunaan. Loppupäivä on siinä kohtaa taputeltu kun alkaa välittömästi väsyttää.
Ajoin kotiin, hain Jussin ja ajettiin kolmatta kertaa meidän uuden nähtävyyden ohi. Kissanmaalla on palanu talo, niin käytiin sitä rauniota tsiikaamassa.
Illalla oli Pyrinnön peli Pyynikillä, enkä varmaan oo ikinä ollu niin jännässä pelissä. Peleissä on aina niin kiva käydä kun näkee kaikkia vanhoja tuttuja sekä Namika-ajoilta että Pyrinnön kaikkien jaostojen kesäleireiltä (ne oli parhaita leirejä ikinä!!). Pelin jälkeen juteltiin tyttöjen kanssa viel hetki ennenkö jatkettiin eri suuntiin. Me lähettiin Anskun kanssa Hervantaan. Siellä vähän tuunailin mun haalareita ja Ansku oisi halunnu lähteä ulos seikkailemaan mut me ei Ninnin kans ihan innostuttu ideasta tällä kertaa.

Sain pääsiäismunasta vesipyssyvalaan

Sunnuntain vietin kotona, kun kaikki kaverit oli leirillä tai kotikotona tai muualla. Paitsi Salla, joka tuli moikkaamaan mua vielä illalla ennen kun lähti pitkän harjottelujakson jälkeen takas kouluunsa Vuokattiin.

Maanantaina oli vuorossa partiokaverit ja brunssi. Meidän viisituntinen brunssi oli oikein maistuva ja kiva. Onneks mukana oli myös kolmivuotias Peppi, koska mulla oli ollu ikävä lapsia. Miettikää nyt, koko sen ajan kun asuttiin Pispalassa, leikin naapurin lasten kanssa. Kun muutettiin pois, mulla oli viel partioryhmä, vaikkei ne nyt mitenkään pieniä ollukaan. Sit jo vuoden päästä alotin liikkarin, jota jatkoin viime kevääseen saakka. Niin nyt on ollu vähän vierotusoireita, kun en oo kuullu mitään ylihauskoja pikkulasten juttuja, paitsi sitten nyt. Niin että voitteko kaverit hankkia lapsia, mä tulen kyllä niitä hoitamaan :)

Tein brunssille pashan, Salla autto

Illalla, kun juuri ja juuri olin toipunut brunssista, Sanni ja Aleksi tuli käymään. Kuvattiin Punahilkka-haasteita varten jumppavideoita, ja tein taas uuden enkan leuanvedossa, neljä!!!! Videolla näkyy kuitenkin vaan kolme, syytän tästä Aleksia. Tästä on kyllä vielä vähän matkaa siihen kymmeneen minkä vedin aivan kevyesti telinejumpassa 8-vuotiaana.
Lähin vielä vähän testaamaan jalkaa, ja sellanen puukkoa polveen -kipu tuli 22min kohdalla. Hienointa tässä oli tietty se, että kävellen matkaa kotiin oli vielä vartti, ja joka askel sattu. Mutta koska luotan kortisoniin kerta se viimekskin autto, niin haen piikin vielä tällä Suomi-vierailulla.

Nyt Suomiaikaa on jäljellä vielä neljä päivää, ja kalenteri alkaakin olla kivasti täynnä. Enää ei oo montaa päivää kesään, ja sen pitäisi tulla Halmstadiin vähän aiemmin. Odotan jo taas kerran sitä, että voi lähteä ulos pukematta kauheeta kerrosta vaatteita päälle. Kesällä on niin helppoa.

Helmipuuro on hyvää