Joululoma

Ihanan pitkä joululoma on nyt ohi ja paluu arkeen on tapahtunu. Mun lomaan kuuluu kaikkea kivaa ja niin paljon kivoja ihmisiä, että tällä jaksan taas hetken aikaa. Loma oli täynnä ohjelmaa ja blogin kirjottaminen ei ollu missään nimessä yks niistä.

Se oli keskiviikko kun saavuin Suomeen. Torstaina kävin lenkillä tutuissa maisemissa, kampaajalla laittamassa pörrötukan vähän parempaan kuosiin ja sit suuntasin Hervantaan pikkujouluihin. Ansku ja Noora oli tehny söpöjä poromuffinseja ja näin taas fukseja, mun ens vuoden kavereita. Käytiin vielä vähän seikkailemassa koululla ja toteutettiin Anskun haave johon kukaan muu ei ollu tarpeeks yllytyshullu, nimittäin kierittiin sellanen yhdyskäytävä missä on aika yllättävän iso alamäki. Siitä on videotodistekin totta kai. Kävin tarkistamassa että mun Janille lähettämä kortti löyty sen työhuoneen seinältä ja varasin samalla ajan Janille opintoneuvontaan.

Somehetki

Siellä se kortti on!

Koska en ollu lentäny vielä tarpeeks, perjantaina lennettiin Riikaan. Aluksi meinas mennä aika pahasti hermot äitiin ja isään kun en ollu tottunu niiden seuraan ja nyt sitä oli tarjolla vuorokauden ympäri, mutta koska olen kiltti tyttö niin en näyttäny sitä ulospäin. Riika oli ihan hieno kaupunki, voisin kertoa siitä ihan erikseen.

Ruoka oli hyvää

Löysin uudet tennarit!

Aatonaattona aloin vähän kapinoida kun multa meinattiin kieltää reenit koska piti siivota. Anteeks nyt vaan, mutta minä en oo niitä sotkuja sotkenu niin miks mun pitää ne siivota. Siivoan jo oman kämppäni, se riittää mulle. Mutta sitte ku äiti ja isä oli eka vähän saanu näyttää et kuka määrää niin pääsin kuitenki lähtemään Pirkkahalliin. Sanni mut sinne tietty houkutteli, ja kyllä mulla oli vähän ollu ikävä rataa. Kunnon throwbacktuesday, tuli mieleen lukioajat jolloin hallilla käytiin monta kertaa viikossa.
Reenin jälkeen piti oikein suoristaa tukka, kun seuraava ohjelmanumero oli passikuva. Mun passi oli menossa vanhaks vasta maaliskuussa, mutta en viittiny ottaa sitä riskiä että jäisin loukkuun.

Jouluaattona käytiin Sannin kanssa pitkällä lenkillä niinku jo monena vuonna. Olin ollu kesällä kaukaa viisas ja ottanu pari sprinttikarttaa kopilta mukaan, ja me juostiin sprintti siinä lenkin keskellä. Loppupäivän ohjelmaan kuulu saunomista, syömistä ja lahjoja. Mun paras lahja oli varmaanki Haglöfsin pinkki 90-litranen kassi. Mulla oli jo vihree 50-litranen niin tää sopi hyvin joukon jatkoksi.

Joulupäivänä piti tällä kertaa pukea ihan oikeet vaatteet päälle kun meille tuli vieras. 96-vuotias isoisotätini Helvi tuli kahville ja vierailu suju hyvin, mutta sen jälkeen Helvi oli kysyny äidiltä että miten se tyttö liittyi teihin. Muisti kuitenki että Jussi pelaa jalkapalloa, ja minä se meistä kahdesta olen joka on sitä käyny kattomassa. Kiitti vaan. Illalla käytiin viel kätköilemässä isän ja äidin kanssa.

Tapanina alko sprinttikisojen sarja. Eka kisa oli Laikun lavalla keskustassa. Kävin rykäsemässä sen ja sit kodin kautta nopeesti kohti Espoota ja mummulaa. Siellä oli vaihteeksi vähän jouluruokia ja mun lempparia sitruunalohta. Leikittiin serkkujen kanssa leikkiä joka me lanseerattiin vuos sitten ja meillä oli jopa jotain mielenkiintoa mitä tuli ruokapöytäkeskusteluihin.

Lauantaina nähtiin partiotyttöjen kanssa kakkuilun merkeissä. Avokadokakku, tacopiirakka, lohikakku, hedelmiä, maustekakku ja pekaanipähkinä-kinuskikakku, nam.

Niinku Anna kertoo, tässä oli se kestien terveellisin osuus :)

Sunnuntaina sprintattiin toisen kerran ja jotta reenille tuli pituutta, juostiin kotiin. Viattomien lasten päivän kunniaks katottiin Sannin ja Lauran kanssa Disney-leffoja (tää päivä ei ollu kyl mikään suunniteltu juttu), Pocahontas, Leijonakuningas ja Aristokatit. Ariel jäi ainaki seuraavaan kertaan, ja sovittiin myös että joskus katotaan oikeesti lapsuuden leffoja, niitä vhs-kasetteja nimittäin.

Maanantaina oli kylmä päivä ja mentiin Heinin kanssa syömään. Heini oli syksyllä harmitellu sitä kun kukaan ei lähe sen kans syömään minnekään eksoottisempaan ravintolaan. Mä lupasin mennä heti ku vaan Suomessa oon, ja annoin Heinin valita paikan. Mentiin thaimaalaiseen, ja se oli kyl tosi hyvää. Sit mentiin jälkkärille Jugille, mikä oli sikäli virhe että Koskari oli aivan törkeen täynnä teinejä. Olin ottanu Ruotsista mukaani ainoastaan ohuen toppatakin, mutta sain pikkuveljen takin lainaan. Koskarissa ihmettelin ku joku poika katto mua oudosti, mutta Heini valas mua että sillä oli ollu samanlainen takki ku mulla. Sorppa, kyl se oli ihan poikien takki että ei huolta! :)

Jos joku tietää miten tollasia porkkanakukkia tehään niin otan mielelläni oppitunnin!

Tiistaina oli vuorossa mein suunnistajatyttöjen hengailupäivä. Alotettiin se pitkällä sauvavaelluksella Kaupissa ja sit mentiin Sannille ja Lauralle. Tehtiin nakkispagetteja ja nyhtöleipää (kyllä tytöt, löysin siihen ihan suomenkielisen ohjeen jossa sillä oli toi nimi!) lähinnä kokeilunhalusta ja salaattia ihan vaan syötäväksi. Jaettiin joululahjat ja illalla mentiin vielä korispeliin Pyynikille. Siellä näin myös kavereita Namika-ajoilta ja ne kutsu mut pääsiäisturnaukseen huoltajaks :D

Ehdin hiihtää kauden ekan lenkin vielä vuoden 2014 puolella, ja raskastahan se oli. Mun vapaan tekniikka vaan on niin onneton että en pysty hiihtään rauhassa vaan se on sellasta kovalla intensiteetillä huhtomista vaikka vauhti ei päätä huimaakaan. Mutta ihan kivaa silti :)
Uudenvuoden vietin Hervannassa Anskun, Nooran, Heinin ja Rikun kanssa. Käytiin laskemassa laskettelurinne pulkalla ja tehtiin lumienkeleitä. Juotiin teetä ja syötiin piirakkaa. Käytiin kattomassa raketteja etunurtsilla keskiyöllä ja loppuyöstä kuultiin ehkä enemmän kun haluttiin, mutta toisaalta itepä kysyttiin.

On Hervannassakin jotain nättiä kun kattoo poispäin

Vuosi alko jälleen sprintillä ja seuraavana päivänä oli taas tyttöjenilta. Tästä kerron myös erikseen mutta se oli niin perinteinen tyttöjenilta kun voi kuvitella. Päivällä kävin Emmin kanssa lenkillä ja edellisestä kerrasta oli kulunu yli puoli vuotta.

Tyttöjenillan parhaat palat by Ansku

Lauantaina mein piti lähteä Sallan kanssa kattomaan Panun musikaalia Lahteen, mutta se olikin loppuunmyyty. Oltiin eka aateltu mennä siitä huolimatta Lahteen, mutta ei sitten jaksettukaan. Kävin vielä Janilla ottamassa vastaan opintoneuvoja ennenkö selvisin kotiin.

Sunnuntaina oli vika sprintti ja sain vihdoin houkuteltua Juuson suunnistamaan. Juuso on mun lukiokaveri, entinen uimari ja nykynen triathlonisti. Arvostan tosi paljon kaikkia, jotka lähtee kilpailemaan jossain muussa kun omassa lajissaan, ja hyvinhän Juuso pärjäs.

Maanantai oli mun palaveripäivä. Eka kävin Alman kanssa lounaalla ja sitte palaveerasin Saanan kanssa Halokeeni-asioista (Pyrinnön suunnistusjaoston lehti, jonka uusi päätoimittaja mä olen). Illalla oli vielä jaoston tiedotuspalaveri.

Tiistaina kävin juoksemassa tasotestin. Sekin kuulu mun entiseen urheilijanelämään, mutta nyt edellisestä kerrasta oli jo kolme vuotta. Kuntohan on tällä hetkellä aivan paska, nyt on siitä ihan mustaa valkosella. Mutta sain päivitettyä sykerajat ja sehän se tarkotus oli. Iltapäivällä oli partiokokous ja illalla korispeli. Tällä kertaa olin yksin enkä nähny edes siellä kavereita, mutta alko ite tehä mieli pelaamaan. Halmstadissa on kyl joku koulun korisjoukkue, mutta sen fb-ryhmässä on pelkkiä ulkomaalaisia miehiä, ni en uskalla liittyä. Mä kun en kuitenkaan missään nimessä mikään talentti ole.

Kävin pelaamassa lentopalloa killan vuorolla ja alan todellaki käydä siellä syksyllä, niin kivaa se oli. Mein kilta ei oo se kaikkein yhteisöllisin, mut tuol oli pelkkiä kivoja. Suunniteltiin Heinin kanssa meidän kevään Amsterdamin-matkaa.

Perjantaina heräsin aivan liian aikasin, 6.45. Heitin isän pelaamaan kaukalopalloa että sain ite auton. Ajoin Sannille, joka heräs vasta siinä vaiheessa. Syötiin aamupala ja mentiin lenkille. Tehtiin viel lihaskuntoa ja sit suunnattiin Huikkaan kautta Hervantaan. Mulla oli sekä ruoka- että kahvitreffit joiden jälkeen mentiin tyttöjen kanssa luisteleen. Jaksettiin olla siellä melkein tunti ja sit lähettiin kaakaolle.
Illalla näin vielä Jeminan Passionissa. En oo ennen käyny siellä tollein illalla ja se oli ihan täynnä. Tai kuulemma ei ollu, mutta musta siel oli paljon porukkaa. Jemina alotti vihdoin TTYllä nyt kun mä lähdin pois, mutta onneks kerittiin tavata nyt edes lomalla. Jemppu ja kaveri jatko baariin mutta mä lähin kotiin.

Lauantaina oli testijuoksu. Mä vihaan sitä ihan yli kaiken. Mieluummin teen vaikka juoksutekniikkaa tai vesijuoksua kun juoksen tj:n. Tai juoksen jonkun ihan minkä tahansa muun testin kun ton. Mutta sinne nyt kuitenkin suuntasin kun lämpötila oli hyvä eikä liukkauskaan valitettavasti haitannu. No, juoksu tuntu siltä kun ois jossain piimässä juossu, ei vaan lähteny ollenkaan. Jätin puolikkaaseen kun ei siitä mitään tullu. Iltapäivällä mentiin vielä Sannin kanssa hiihtämään pertsalla ja huolto epäonnistu jälleen. Toki oishan se helpompaa jos ois käsivoimia.
Illalla mentiin viel pulkkamäkeen Anskun ja Nooran kanssa. Jaksettiin laskea muutaman kerran ja sit suunnattiin Nooralle. Matkalla kävin hakemassa mun lempparipurkkaa Ärrältä, kun sitä ei näköjään enää mistään muualta saa. Mulle kun ei kelpaa ihan mikä tahansa.
Katottiin eka jotain 2000-luvun alun leffaa ja ihmeteltiin kuin ihmiset oli niin rumia. Onneks en ollu teini vielä silloin, koska ne vaatteet on niin järkyttävän mauttomia. Sit toinen leffa mikä katottiin oli Salt. Se oli ihan hyvä leffa, mut jotenkin liian vaikea mulle. Kyselin koko ajan että mitä nyt tapahtuu ja miks toi noin tekee. Luin juonikuvauksen Wikipediasta mutta ei mulle ihanihan selväks ikinä käyny miks ne asiat tapahtu. Jos haluaa rauhassa keskittyä johonki vaikeeseen leffaan ni ei välttis kannata pyytää mua seuraksi.

Sunnuntaina lähettiin isän kanssa otattaan Winter Sprint Cup Satakuntaan Poriin. Siel oli tosi liukasta ja tein yhen huonon reitinvalinnan, niin isä voitti 7 sekuntia. Tosin myöhemmän tarkastelun perusteella isä oisi pitäny hylätä joten mä olen moraalinen voittaja. Mentiin mammalle ja tuffalle syömään ja tietty niitä moikkaamaan.
Paluumatkalla isä jätti mut Nokialle, jossa oli salisuunnistus. Ehittiin Sannin kanssa ainoastaan kahteen ekaan settiin, mutta se oli kivaa. Tokassa vaikeutta toi pimeys ja heikko ledi. Sit meillä olikin jo aika kiire Tammelaan kun Sanni oli emäntänä punahilkkojen taitokinkereillä.

Salisuunnistusta Nokialla

Maanantaina pakkasin ja käytiin viel Sannin kanssa vesijuoksemassa ja saunassa. Söin maksalaatikkoa ja sit oli aika lähteä kohti kotia.

Lentokoneissa oli hävyttömän ruskeita ruotsalaisia lomaltapalaajia capreissa ja varvassandaaleissa. Käytiin myös lentokoneen pesussa. Kun kaheksan tunnin matkustamisen jälkeen pääsin kotiin, nostin pyörän ulos ja lähdin kauppaan täyttään ruokavarastoja. Huomasin että mulla oli ollu ikävä pyöräilyä. Ja tyynyä, kyllä nukkuminen on paljon kivempaa kun on kunnon tyyny.

Heippa talvinen Pirkkala

Lentokonepesulla Helsingissä

Mun jokaisena Suomipäivänä joulupäivää lukuun ottamatta näin vähintään yhden kaverin. Melkein joka päivä oli jotain erityiskivaa tekemistä ja nautin elämästä. Mun kaveripiiri Ruotsissa ei oo niin laaja että joka päivä joku keksis jotain tekemistä. Eikä arki muutenkaan aina niin hohdokasta ole, kun on kaiken maailman velvollisuuksia. Mutta olen onnellinen tästä lomasta ja lähden innolla vuoteen 2015.