lauantai 6. syyskuuta 2014

Koulua ja enimmäkseen ei

Finsittning
Tuosta Nollningista jäi viel yks juttu kertomatta, nimittäin päätöstapahtuma finsittning. Suomentaisin sen että hieno illallinen. Se oli siis perjantai-iltana, ja kaikki oli pukeutunu parhaimpiinsa. Tytöillä oli lyhyet tai pitkät mekot ja pojilla vähintään pikkutakki ja rusetti tai kravatti, monella puku. Siin oli kyl silmille iloa, tykkään tollasista iltapukutapahtumista. Siellä myös meidän staabi eli ne kolme terroristipartasta heppua paljasti miltä ne oikeesti näyttää, ja ne olikin ihan hyvännäkösiä ilman partaa! Se ite tapahtumapaikka oli tosi hieno, ja tiedossa oli kolmen ruokalajin illallinen. Luulin tätä tapahtumaa sitseiks, joissa laulettais ja juotais ja syötäis ja ois ehkä jotain ohjelmaa ja puheita mahdollisesti. Olin väärässä. Ruokaa oli, juomat piti ostaa ite. Pari lyhyttä puhetta oli mut muuten vapaata olemista, ei tarvinnu pysyä edes paikallaan tai mitään. Ruoka oli kyllä sikahyvää, siitä mulla ei ole mitään valittamista. Sieltä ilta jatku sitten Kårpubiin, jossa oli taas sitä perus baarimeininkiä. Tunnelma oli ihan hyvä, mutta koska mulla oli korkkarit jalassa niin kauheen kauaa en kestäny. Eikä mulla ole edes vielä sellasia kavereita täällä jotka pyytäis mua jäämään kun ehdotan lähtemistä. Eikä oikeastaan ketään kelle oisin ilmottanu kun lähden kotiin. Puolimatkassa kotiin ne korkkarit sattu niin älyttömästi jalkoihin että mun oli pakko ottaa ne pois ja kävellä ilman kenkiä. Kyllä, minä ilman kenkiä!! Eikä vauhti ees hidastunu merkittävästi, vaikka osan matkaa meninkin hiekkatietä.

Alkuruokana lohta


Pääruokana kanaa ja kermaperunoita (kermaperunat ei kuvassa)
 
Jälkkäriksi pannacotta
 Lauantaiksi olin varannu pyykkivuoron. Menin siis pirteänä pyykkäämään. Laitoin myös ruokaa mun omalla söpöllä uunilla (tähän kämppään ei siis kuulu uunia, niin ostin oman), ja tein kaikkia aikuisjuttuja. Kävin myös lenkillä, juoksin sinne juoksuradalle ja ihan yksin sain vetoni juosta. Sunnuntaina kävin ostamassa ilmapatjan, nyt kelpaa vieraiden tulla. Kattelin myös Finnkampia ja kävin lenkillä rannalla. Luulin et siel ois joku nähtävyys, mutta petyin kun paikanpäällä huomasin että se oli vaan joku luontoalue. Kun olin juossu viel vähän matkaa, en ollukaan enää yhtään pettyny, siel oli nimittäin sikahienoa! (Kuvia ei nyt löydy ku keskityin juoksemiseen enkä pidä puhelinta mukana lenkillä.)

Uuniruoka paistumassa
Maanantaina mulla alko vihdoin koulu. Heti kasilta matikkaa. Koko kaks tuntia se luennoitsija tosin käytti kurssin esittelyyn, kerto asiat jotka luki nettisivuilla jotka se oli käskeny lukea. Sit meil oli vapaata pari tuntia ja sen jälkeen kirjastokierros. Välissä syötiin eväät, ne sai kätevästi lämmitettyä koulun mikroissa, ja sit oli viel matikan ryhmä. En oikein tiedä miten sen suomentaisin, kun se on ruotsiks gruppövning mutta toistaseks siellä ollaan vaan istuttu luokassa ja kuunneltu opea. Siellä voi ilmeisesti myös kysyä jos on jotain ongelmia tehtävien tai Mathematican (matikkaohjelma koneella) kanssa.
Kun koulusta pääsin, otin vähän lepiä ja illalla polkasin Tylösandiin, mikä on ilmeisesti näiden siistein biitsi. Siellä oli suunnistusreenit ja eka katoin et kuin ruppana maasto, mut vaikka se oli pieni se oli sikahieno! En oo ikinä ennen tollasilla rantakallioilla juossu. Löysin kantarellejakin, sää oli kiva ja muutenki oli hauskaa. Sit viel kymppi kotiin ja nukkumaan.



Tylösandin rantakallioita
Tiistaina ei sitte ollu koulua. Eli itseopiskelupäivä. Päivällä kävin vähän kaupungilla, avasin pankkitilin ja kattelin ympärilleni. Illalla vasta jaksoin kattoa niitä matikan juttuja, ja vaikka olin etukäteen iloinnu siitä et matikka on helppoa, niin nyt tuli ne jutut just mitä en oikein TTY:llä tajunnu ikinä. No, ehkä jo tokalla kerralla. Illalla lähin pyörällä vähän katteleen että mihin oikein oon muuttanu. Siistiä oli, ja pimeellä tuntuu et kulkis hyvin.

Keskiviikkonakaan ei ollu koulua, mutta mentiin parin kaverin kanssa kirjastoon lukemaan. Sitä ennen kerkesin käydä juoksemassa vetoja radalla ja kympiksi kirjastoon. Tehtiin tehtäviä ja yritettiin ymmärtää Mathematicaa. Oli kyl siistiä kun osasin jopa auttaa niitä niissä tehtävissä :) Illalla kävin viel pyöräilemässä, tällä kertaa mun retki ulottu Galgbergetiin, joka on sellanen ulkoilumetsä ja kaupunginosaan nimeltä Kärleken eli rakkaus. Ihan nättiä siel oli. Ja Galgbergetin näköalapaikalta oli tosi hienot maisemat. Turhaan myös pelkäsin ettei täällä ois mäkeä kun meren rannalla ollaan.

 
Torstaina oli taas matikkaa kasilta. Nyt päästiin jo vähän asiaankin, ja vaikka ne olikin tuttuja ni opin ainakin uusia ruotsinkielen sanoja. Luennon ja ryhmän välillä oli neljä tuntia, jonka aikana me tehtiin tehtäviä, opeteltiin Mathematicaa, syötiin ulkona ja käytiin Biomek-tapaamisessa. Siel on siis paljon tollasia huoneita johon voi vaan mennä opiskeleen, se oli tosi kiva. Biomek-tapaaminen oli kolmosten projektihuoneessa, ja siellä sovittiin et pidetään jotkut juhlat kohtapuoleen. En oikein pysyny keskustelussa mukana, mut ne vaikutti kivoilta.

Halmstad
Illalla oli meidän TBI:n porrasintervallit. Niihin oli fb:ssä ilmottautunu jotain 20 ihmistä, ja meitä oli siellä lopulta 5. Eikä edes juostu portaita, tai kaks tyttöä ja koira juoksi, ja minä, yks Elin ja se meidän general eli kakkosella oleva poika juostiin viiden kilsan purtsi. Sen jälkeen vedin raput viel pari kertaa ja lopuks mentiin katteleen maisemia sinne näköalapaikalle.
Perjantaina en tehny oikein mitään fiksua. Illalla menin TBI-festeille Bolmensiin, osa jatko sieltä sitten baariin. Oli sellasta mukavaa etunurtsi-hengailua ja paljon porukkaa (ylli että juhlimaan tullaan mut urheilusta luistetaan, vaik tääl onkin tosi paljon urheilullista porukkaa). Alko tulla vähän kylmä sortseissa ja kun mulla oli seuraavana päivänä kisat, niin lähin sitte kotiin.

Lauantaina oli siis paikalliset AM-kisat eli DM-medel. Etukäteen en tienny edes matkaani, mutta pääsin kisoihin kyydillä ja kisapaikalla selvis että mulla on vaan 3,7km, kun olin henkisesti varautunu vitoseen. Suunnistin kunnon flowssa varmaan puolet matkasta, lopussa tuli sitten vähän epävarmuutta ja pari pummia. Mut oli kyl tosi kivaa, juoksu kulki ja suunnistus suju eikä edes risukkoinen maasto haitannu! Kaikki mun täkäläiset seurakaverit Halmstad OK:sta oli tosi mukavia ja toivotti mut tervetulleeks Halmstadiin ja jutteli mukavia. Sain myös ison pinon karttoja täältä lähistöltä, kaikki ei tosin oo ihan pyöräilymatkan päässä.


Medel-DM

Mä en ole ees ajatellu, että Suomen ja Ruotsin välillä on kulttuurieroja. Kun ne on niin lähellä toisiaan ja suurimmaks osaks on samanlaiset tavat ja tottumukset ja kaikki, niin onhan näissä erojakin. Esim. täällä ollaan jotenki paljon kohteliaampia, multa kysytään monta kertaa päivässä miten menee ja kun lähetään kotiin sanotaan ha det så bra. Mitä suomalaiset siinä sanois? Ne sanoo vaan että moro.

Kun asuin kotona, mitä tapahtu? Ei mitään. Kun muutin pois kotoa, mitä tapahtu? Äiti löysi vihdoin noin 8 vuotta kadoksissa olleen riippumaton ja isä osti uuden pyörän, cyclocrossarin (pyöräilykengät ja kaikki). Ois ollu mullakin käyttöä noille molemmille, mutta ainakin tiedetään mitä teen ens kesänä.

2 kommenttia:

  1. Vähän jännää ku meidän finsittning oli kyllä sitsit! Mut kiva lukee näitä sun ruotsijuttuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siis meille oltiin vaan et "this is not a gasque, please behave" :) mut ehkä se vaikuttaa ku tuol oli kaikki nollat (vaihtarit siis myös, siksi enkku) eli se oli tosi iso tapahtuma. Mustaki on kiva lukea sun Ruotsi-juttuja! :)

      Poista