keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Tukholma

Koska koulutyö täällä on aivan liian raskasta, oli pakko ottaa pikku talviloma. Olin saanu sikahalvan junalipun Tukholmaan ja lähdin kohti pääkaupunkia maanantai-iltana. Göteborgissa mulla oli tunnin vaihto, mutta olin taas ottanu niin sikana tavaraa mukaan, ni ei ollu kauhee nautinto siellä kierrellä. Vähän kyllä kävin harjottelemassa suurkaupungin meininkiä ennen tosipaikkaa. Junamatka meni aika nopeesti, vaikka ekaa kertaa ikinä mulle tuli huono olo junassa.
Tukholmassa Emilia oli mua vastassa. Ostin 72 tunnin matkakortin ja sit ajeltiin tunnelbanalla Emilialle nukkumaan (yeah right).

Tiistaina Emilialla oli koulua (=ryhmätyötä, pakko olla paikalla). Se halus käydä myös combatissa aamulla, mut mä sain nukkua pitkään. Keittelin puurot ja sit lähin keskustaan shoppaileen. Vasta hetken kierreltyäni tajusin, että munhan olis todellaki pitäny meikata! Mutta kun se ei kuulu mun rutiineihin, niin ei mulle ollu tullu mieleenkään, mutta nyt sit siel stockholmareiden keskellä olo oli ku rumalla ankanpoikasella, tukkaki kampaamatta. Se huoli unohtu kyllä nopeesti, sitä paitsi kuulin siellä kaduilla enemmän suomea ku ruotsia, joten tuskinpa ne mitään tukholmalaisia oli. Tietenkään en löytäny yhtään mitään.
Emilia laitto viestiä et kohta ollaan valmiita, niin otin tunnelbanan sinne koululle. Vähän aikaa palloilin siel ympäriinsä, sit hain Emilian koulukortin ja menin tulostaan Falunin kisalipun. Siinä ryhmätyössä menikin aikaa (tiedätte kuinka en oikein tykkää ryhmätöistä), mutta mä viihdytin itteäni kattomalla hiihtoa. Olosuhteet ja kalusto ei kohdannu, taaskaan.


Kun ryhmä vihdoin oli valmis, Emilia vei mut syömään yhteen sen lempipaikoista, Hos Frankiin. Siellä oli tosi hyvää ruokaa, ja myös hyvä lounastarjous. Sen jälkeen kierreltiin vielä vähän siinä kaupungilla, käytiin Gallerianissa ja nähtiin Kungsträdgården. Sitten mentiin kunnon ruotsalaiseen tapaan fikalle. Emilia järkytty kun kerroin että en oo kauheesti käyny fikailemassa, mut ei meillä täällä maalla sellasta harrasteta yhtä ahkerasti kun pääkaupungissa. Koska en mun projektiryhmän poikienkaan mielestä ollu oikee ruotsalainen kun en ollu syöny yhtäkään laskiaispullaa eli semlaa, piti mun nyt ottaa sellanen. Mulla oli ennakkoluuloja sitä mantelimassaa kohtaan (tää ennakkoluulo johtuu karvasmantelista joka on kamalinta ikinä), mutta ihan hyvää se oli. Viihdyttiin siellä kahvilassa (jossa oli suomalainen työntekijä) sulkemisaikaan saakka. Käveltiin viel vähän, käytiin Gamla Stanissa ja sit otettiin tunnelbana Emilialle.

Keskiviikkoaamuna nukuttiin pidempään. Sitte oli pakko nousta kun en halunnu että mun Tukholma-aikaa menee hukkaan. Syötiin puurot ja pakattiin uimakamat reppuun ja lähettiin uimaan. Ulkona oli ihana kevätsää, aurinko paisto ja oli lämmintä ja ai vitsit kun nautin! Vielä kivempaa olis jos oisin voinu juosta siel pihalla, mutta onneks uimahallissa on isot ikkunat. Vaikka siellä oli sikana väkeä, jotain uimahyppyleirejä ja muuta, niin saatiin ihan oma rata. Siel oli mukava uida, ja varmasti olis mukavampi jos tekniikka ois hallussa. Niinpä pyysin uintiopetusta kun palaan Suomeen ja sellasta mulle myös luvattiin.
Kun ei jaksettu enää polskia, käytiin laskemassa kaikki liukumäet ja mentiin saunaan. Uinnin jälkeen väsyttää aina ja oli aika raskasta kävellä takas Emilialle. Syötiin välipala ennenkö lähettiin syömään, ettei tulis kiukku.
Nytkin ruoka oli hyvää, syötiin Södermalmilla. Sieltä suunnattiin Mariatorgetille, josta näkyy melkein koko Tukholma. Vitsit oli hienon näköstä! Siellä aloin miettiä oisko sittenki pitäny lähteä Tukholmaan eikä Halmstadiin. Että joskus vielä haluaisin asua Tukholmassa jonkun ennalta määritellyn lyhyen ajan, niin oisko ollu nyt aika kätevää. Ajattelin kyllä lähteä vaihtoonkin TTY:ltä, mutta silloin en kyllä lähde Ruotsiin, vaan ehkä jonnekin ihan erilaiseen paikkaan. Ja mun enkuntaidot on niin ruosteessa tällä hetkellä et sellanen enkkumesta ois aika hyvä. Niin että ehkä sitten joku työharjottelu joskus tai jotain?
Tukholma on niin kiva kaupunki, siellä on kaikkea mahdollista ja siitä on kätevä mennä Suomeen. Mutta toisaalta se on tosi iso kaupunki, vaikea hallita ja korkeemmat elinkustannukset. Tykkään liikkua pyörällä, mutta suurkaupungissa se on vähän ikävämpää ja vaikeempaa. Niin että en tiedä.


Mentiin fikalle, ja sen jälkeen vielä vähän kauppoihin. Vihdoin, noin viidennestä H&M:stä löysin paidan jonka ostin. Lopuksi käytiin vielä kaupassa ostamassa evästä seuraavalle päivälle. Ostin ekaa kertaa ikinä salladsbarista salaatin, vaik kyllähän siellä vaikka mitä hyviä vaihtoehtoja ois. Mutta kalliimmaks se tulee kun ite tekeminen.

Aamulla heräsin aikasin ja lähdin junailemaan itteäni Faluniin. Kiitos vielä Emilialle majotuksesta ja seurasta!
Falunista matka jatku Tukholman kautta Göteborgiin ja vasta lauantaina saavuin takas kotiin sateiseen Halmstadiin.

Nyt oon ollu kotona kolme päivää, joista sunnuntai meni reissusta palautumiseen, hiihdon kattomiseen ja aina yhtä hermoja raastavaan pyörän renkaiden vaihtoon. Maanantaina olin koulussa. Mun opiskelusta ei kuitenkaan tullu yhtään mitään. Muutenkin elämä tuntuu niin tylsältä just nyt. Koska viimeks oon jännittäny? Sellasta kutkuttavaa jännitystä, että tuntuu vatsanpohjassa. Varmaan syksyllä ku muutin Ruotsiin ja koulu alko. Sanotaan että pitkissä parisuhteissa voi kyllästyä, niin mä olen kyllästyny ihan itteni kanssa vaan. Ei tarvittu edes parisuhdetta, mutta pitkä tää suhde on kun 22 vuotta tuli viime kuussa täyteen.

2 kommenttia:

  1. Så lite så, kiva ku tulit :) Hirmu kiva toi eka kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kato ku huolella ottaa niit kuvia niinku varmasti huomasit ni tulee pelkkii kivoja kuvia :'D

      Poista